keskiviikko 24. elokuuta 2016

Jokerina pohjalla



 
Keväällä tilatessani lankoja maustemarkkinahuiviin mietin mielessäni myös tätä toista saman suunnittelijan mallia, johon samaan tapaan tarvitaan pieniä määriä useaa eri väriä. Pohjaväriksi valitsin tummanharmaan, jotta huiveista ei tulisi liian samanlaisia. Edellisen huivin pohjaväristä tuli yksi raitaväreistä ja yksi keltainen jäi pois, koska sitä ei enää ollut riittävästi jäljellä. 

Myös tässä mallissa langanpäiden päättely neulomalla on erityisen järkevää, kuten myös päävärin kuljettaminen koko ajan mukana huivin reunassa. Ainoastaan näiden niksien ansiosta huivi on valmis jo nyt eikä joskus ensi vuonna. (Huivien valmistumisvauhtia ihmetteleville tiedoksi: osa näistä on tosiaan maannut jossain nurkassa odottelemassa lankojen päättelyä ja muuta viimeistelyä ties kuinka kauan ennen blogiin päätymistään.)





Muutakin tuttua huivissa on. Muoto on sama melko suureksi kasvava kolmio, pintana ainaoikeinneule, välissä vähän jännittävää uutta tekniikkaa. Tämä tekniikka oli kuitenkin nopeampi oppia ja neuloa kuin edellisessä huivissa, koska tässä silmukat (ja hermot) eivät kiristyneet samalla tavalla. Kapeat raidat tuovat jännää ilmavuutta ja kolmiulotteisuutta ja saavat leveämmät raidat aaltoilemaan, mikä taas saa aikaan kaikenlaisia sinisävyisiä suunnitelmia samasta mallista.




Ohje: The Joker and the Thief / Melanie Berg
Lanka: Holst Garn Supersoft, värit Charcoal, Almond, Pancake, Maize, Goldcrest, Saffron ja Ember
Puikot: 3,5 mm pyöröt
Ravelryssä: Jokeri

perjantai 19. elokuuta 2016

Kurkistus



Olen neulonut jotain kirjasta, jihuu! Kirja onkin mainio, kuten kaksi edeltäjäänsäkin - jotka toki myös tuossa hyllyssä nököttävät. Kyllä niistäkin vielä jotain tulee neulottua, mutta ennen kaikkea ne ovat kauniita katsella ja loistavia inspiraation lähteitä. Puhun siis Jojin ja Veeran Interpretations-kokoelmista.


Tässä tuubihuivissa (vai kaulurissa?) on samaa ideaa kuin viime vuoden kevätsuosikissani, mutta tässä oli paljon enemmän - ja hitaampaa - tekemistä. Johtuu kenties siitä, että palmikot eivät ole lemppareitani ja siksi hieman tökkivät. Lopputulos on kyllä kaunis. Ehkä eniten silti tykkään tuosta pitsiosuudesta ja sen yläpuolella olevista raidoista jo väriyhdistelmänkin takia.


Kuten näkyy, tässä putkilossa on siis neulottu jokaisella neljällä värillä yksivärinen osuus erilaisilla pintaneuleilla ja niiden välissä raitoja eri väriyhdistelmillä. Hieno projekti jämien käyttöön, ja omassa putkilossani onkin käytetty kahta eri jämää: Malabrigo Sockia, joka jäi kesän parhaasta villatakista sekä Cascade Heritage Silkiä, josta neuloin ensin Solariksen ja sitten vielä pätkän jämäpipon sisäpuolelle. Malabrigoa vielä jäikin, mutta vaaleanharmaa kului viimeistä metriä myöten. Jopa niin, että se piti ottaa avuksi päättelyyn, kun tuo petrooli kerä ei ihan riittänytkään loppuun asti. Ei siis ihan ilman soveltamista selvitty tästäkään projektista, mutta melkein!




Ohje: Peeping Cowl / Joji Locatelli (löytyy myös kokoelmasta Interpretions Vol. 3)
Lanka: Filcolana Arwetta Classic (Teal), Cascade Heritage Silk (Silver), Hopeasäie Sukka (okrankeltainen Outsider) ja Malabrigo Sock (Persia). Yhteensä lankaa kului noin 170 grammaa.
Puikot: 3,5 mm pyöröt (tässä tapahtui joku moka ja unohdin katsoa puikkokoa ohjeesta, mutta ihan hyvä tuli)
Ravelryssä: Peep

maanantai 15. elokuuta 2016

Radioactive



Sais tulla syksy ja vähän vielä viileämmät säät, koska mulla on täällä pystyssä huivitehdas (ja vähän ehkä myös sukkatehdas, ainakin suunnitelmia riittää). Varsinkin tämä ensimmäisenä päättelyasteelle päässyt huivi on sen verran lämmin, paksu ja muhkea, että ei ihan vielä pääse käyttöön. Mieli tekisi kyllä, koska tämä on aivan ihana. Harvemmin mikään huivi on näin hyvin asettunut hartioille. 





Kaksivärisen patentin (tai briossin, miten vaan) neulominen on niin järkyttävän koukuttavaa, että tätäkään ei olisi malttanut käsistään laskea ja mennä välillä nukkumaan. Kun neuleen rytmiin pääsee mukaan, se vie mennessään. Ja sitten jos on vielä tällainen nerokas malli käsissä, niin mikäs siinä neuloessa.

Huivin langat löysin omia varastoja penkomalla ja pääosaanhan tässä pääsi tuo Lanitiumin mainio Radioactive swamp. Tosin ruskeampi puoli huivi on tavallaan se "oikea", vaikka käännettävää malliahan tämä on. Enemmän juuri nyt miellyttää silmää vihreä puoli, saa nähdä miten sitten syksymmällä käy. Reunuksista tuli melkoisen värikkäät kahdella kirjavalla langalla, mutta ei haittaa!




Ohje: Clockwork in Brioche / Stephen West
Lanka: Wollmeise Twin, värit Gianduia (NIP) ja Okzident (NIP) sekä Lanitium ex Machina Basic Sock, värit Radioactive swamp ja Shire
Puikot: 3,5 mm pyöröt
Ravelryssä: Radioactive Brioche

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Mittatilauskukkaverho


No mutta, sehän on valmis! Näistä kukista näytin väläyksen ainakin pääsiäisenä, jolloin loppujen lopuksi virkkasin ehkä kolme uutta kukkaa. Suunnitelmana verho on ollut olemassa lähes koko sen ajan, joka tässä talossa on asuttu, eli noin puolitoista vuotta. Pari viikkoa sitten päätin vihdoin virkata verhon valmiiksi ennen eilistä sukulaisvierailua, ja niin vain sain aamulla ripustettua verhon ikkunaan. Tosin tänään hain vielä paria väriä lisää kaupungilta ja virkkasin alareunaan kolme kukkaa lisää, jotta ikkunaruutu suunnilleen peittyisi. Verhon tarkoitushan oli alkujaan peittää ikkunan poikki kulkeva halkeama, ja nyt se sen tekee (sisäpuolelta siis).



Kukat ovat suurimmaksi osaksi yksivärisiä, mutta alareunaan virkkasin pari kaksiväristä - ensimmäisen siksi, että langat loppuivat kesken ja toisen siksi, ettei tuo ensimmäinen jäisi ainoaksi. Sopivat hyvin tuohon muutenkin epämääräiseen muotoon.



Vielä mietin, josko jotenkin tasottaisin tai pingottaisin verhoa, mutta toisaalta taidan tykätä siitä juuri tuollaisena vähän ruttuisena ja epämääräisenä. Kauhean kivoja varjojakin siitä syntyy. Ja seuraavaksi taidan virkata jotain tuohon viereiseenkin ikkunaan.



Ohje: Japanese Flower Pattern (ruotsiksi) / Asa Bautovic
Lanka: Drops Safran, väreinä kirkkaankeltainen, petrooli, armeijanvihreä, ruosteenpunainen, appelsiini, kirsikanpunainen ja verenpisara
Koukku: 3,5 mm
Ravelryssä: Kukkaverho

lauantai 6. elokuuta 2016

Banaaninlehdellä


Aloitin joskus keväällä messuilta mukaan lähteneestä, täydellisen vihreästä kerästä huivin. Jonnekin se sitten unohtui ja eteni hyvin hyvin hitaasti, kunnes joskus tuossa heinäkuussa tartuin työhön uudelleen. Sain jopa pingotettuakin, mikä teki epämääräisestä mytystä vallan kivan huivin.




Huivin ohje oli hämmästyttävän yksityiskohtainen ja pitkä siihen nähden, kuinka helppo tämä lopulta oli neuloa. Kun malli hahmottui parin kerroksen jälkeen, heivasin menemään kaikki silmukkamerkit keskimmäistä lukuun ottamatta. Loppu olikin sitten yhden ja saman toistamista noin kahden metrin verran. Hieman tylsää, mutta mukavan aivotonta sellaista vaativaan mielentilaan. Langan kanssa piti hieman säätää, koska siinä oli puolenvälin tienoilla solmu, joka sotki värien kauniin liukumisen tummasta vaaleaan. Toinen säätövaihe koitti huivin loppukavennuksissa, jotka veivätkin yllättävän paljon lankaa. Purkamiselta ei siis säästytty, mutta lopputulos on kyllä kaiken vaivan arvoinen.




Pingotuskuvasta näkyy huivin muoto parhaiten.

Ohje: Banana Leaf Shawl / Yuki Ueda
Lanka: Schoppel-Wolle Lace Ball 100, vähän vajaa kerä väriä Evergreen
Puikot: 3,5 mm pyöröt
Ravelryssä: Going Bananas

 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...